Hakutulokset - Voltaire

Voltaire

| kuolinpaikka = Pariisi, Ranskan kuningaskunta | kansallisuus = Ranska | haara = satiirinen poleemisuus | aikakausi = 1700-luku | koulukunta = valistus, valistunut itsevaltius | vaikutusalueet = kansalaisoikeudet, uskonnonvapaus | tunnetut työt = ''Lettres philosophiques sur les Anglais'' (1733), ''Le Mondain'' (1736), ''Sept Discours en Vers sur l'Homme'' (1738), ''Zadig'' (1747), ''Micromégas'' (1752), ''Candide'' (1759), ''Dictionnaire philosophique'' (1764), ''Épître à l'Auteur du Livre des Trois Imposteurs'' (1770) | allekirjoitus = }} Voltaire, oikea nimi François-Marie Arouet (21. marraskuuta 1694 Pariisi – 30. toukokuuta 1778 Pariisi), oli ranskalainen kirjailija ja valistusfilosofi.

Terävä-älyinen Voltaire kirjoitti filosofisia kirjoituksia. Monien muiden valistusajattelijoiden tavoin hän oli liberaali, kannatti vapaakauppaa, ihmisoikeuksia, mielipiteen- ja uskonvapautta sekä oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin. Hän oli yhteiskunnallisten uudistusten suorasukainen kannattaja ja Bourbonien ''ancien régimen'' vastustaja Ranskan tiukoista sensuurilaeista ja henkilökohtaisesti kokemistaan kovista rangaistuksista huolimatta.

Satiirisena väittelijänä Voltaire käytti usein teoksiaan Ranskan valtiollisten laitoksien, kirkon oppien, Raamatun epäjohdonmukaisuuksien ja papiston typeryyden arvostelemiseen. Tästä huolimatta Voltaire ei suinkaan ollut demokraatti, sillä hänen mielestään tasavalta edusti "massojen idiotismia". Sen sijaan Voltaire kannatti valistunutta itsevaltiutta, jossa filosofi toimisi yhdessä kuninkaan kanssa alamaistensa yhteiseksi eduksi. Hän sai kannatusta ajatuksilleen erityisesti Preussissa ja Venäjällä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on satiirinen romaani ''Candide''.

Voltaire joutui usein vaikeuksiin arvostelunsa takia: hän istui kahdesti Bastiljin vankilassa ja joutui vuonna 1726 kolmeksi vuodeksi maanpakoon. Hän oli markiisitar, matemaatikko Émilie du Châtelet'n suojeluksessa 1730–1740 -luvuilla. 1750-luvulla Preussin kuningas Fredrik II Suuri otti Voltairen suojelukseensa Sanssoucin linnaan. Siellä ollessaan hän kävi vilkasta kirjeenvaihtoa Venäjän keisarinna Katariina Suuren kanssa.

Voltaire kuoli Pariisissa vuonna 1778. Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin Panthéoniin. Wikipedian tuottama